ohhoh. olen ihan jättänyt omani kirjoittamisen, joka päivä kyllä melkein tulee muiden höpinöitä luettua.

kävelin kaupungin halki Kämpälle äsken. mielestäni mulla oli kyllä sateenvarjo, mut olen silti vyötäröön asti märkä. hauskaa katsoa ihmisiä vaeltamassa iltapäivän massoissa tuskaisen näköisinä sateenvarjot keikkuen :) itselläni on halpa ja säälittävän pieni rämä tavallinen musta varjo. ehkä siks kastuinkin...? jollain ihan tavallisen näköisellä miehellä oli vaaleenpunanen varjo ja mä tietty mietin otsa rutussa kahlatessani sen perässä, et minkä ihmeen takia vaaleenpunanen... onko se lainannut hätäpäissään jonku muikkiksen varjoa vai tosissaan ostanut sen ihan itse itselleen?

ja sit alotinkin taas sen hulvattoman jännän mielikuvitusleikin, jota harrastan aina välillä. tiedä sitten johtuuko oman elämän köyhyydestä vai.. mietin kassajonossa ja liikennevaloissa seisovia ja vastaantulevia ihmisiä. keitä ne on? mistä ne on tulossa ja mihin menossa? miltä niistä tuntuu? vituttaakohan tota tätiä? missäköhän toi asuu? minkäväriset verhot sillä on olohuoneessa? mihin noista autoista toi mies menee? ihan varpisti tohon farmariaudiin!! -kyllä!! onkohan toi just itkenyt vai mikä sillä on...??! mitäköhän toi tekee työkseen? näyttää ainakin ihan poliisilta.. jne jne loputtomiin.

sit jostain nurkan takaa melkein syliin tupsahtaa Mies. sekunnin verran luulin että se olet Sinä. mun ylitse vyöryy hirveä massa sanoinkuvaamattomia tunteita ja adrenaliinisyöksähdys saa korvat humisemaan hetkeksi. (ihan niinku joku huume. vaiks en kyllä ole pahemmin koitellut.) ja siihen päälle pettymys ja sitten paha mieli. lopun matkaa kuljenkin sitten näkemättä enää muita ihmisiä. varpaatkaan ei tunnu enää märiltä. jos vaan jatkaisin nyt matkaa niin mitenköhän pitkälle kävelisin?

eikun tulin kuitenkin Kämpälle. Lähetin Sulle viestinkin yks päivä, ihan syystä, ja sain useamman kappaleen vastauksiakin. sit mä idiootti säälittävä luovuttaja paska menin kysyy nähtäiskö? ja se oli sit siinä. piste. Rico antoi mun olla vaikka miten monta päivää. (jos mä olisin se tai kuka tahansa mies, en kattois tämmöstä tunnevammaista sekopäätä yhtään...) sit vietin sen kanssa hetken ja olin ihan onnellinen. aargh.. ota tässä nyt sitten itsestään selvää??! ja yritä selittää vielä sillekin miks ja miks ja miks. Jättiä en varmaan enää tänä vuonna näe. voi voi... se oli niin sellainen..! höh. taas olen ku teini. en kyllä varmaan ikinä opi käyttäytymään.